Itä ja pohjoinen

Raja- ja Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Viena, Peräpohjola
Ilopäivät Varis peittyy
Pesäpäivät on yksi viikko joulun eellä ja jälessä, eellusviikko ja jälkiviikko. Millaiset on pesäpäivät, sellaiset on Juhanneksen aikaiset ilopäivät. Jos pesäpäivinä sataa, niin sataa myös ilopäivinä. Jos on silloin kylmät ilmat, samoin Juhanneksen aikana.
 

- Kittilä. Paulaharju 32502.1920

Entiseen aikaan ovat juhannusta pitäneet peltoin suhteen sellaisena merkkinä, sanoit ennen, että pelto pitäs olla juhanuksena niin pitkälä orhala, että se reilusti vareksen peittää, että muuten ei ole varmaa pellon joutumisesta.
 

- Rovaniemi. Kalle Körkkö 43.1936

Päivä rengin puolelle Sateen ja tuulen aika
Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta.
 

- Kuhmo. Paulaharju 7144.1916

Kuinka paljon jälkeen joulun puut tulevat sillaan (=jääsilaukseen), niin niin paljon jälkeen juhannuksen tulee vesisateet.
 

- Rääkkylä. Paulaharju 3603.1908
 
Jos sääski juhanneksen sivustaa, niin tulee kun pietari tulee.

- Sodankylä. Paulaharju 34563.1937

Jyvien ääni Neljät villat
Juhannuksena kuunneltiin aitan avaimenreijästä. Jos kuului sihinää niinkuin jyviä olisi laskettu, tuli hyvä vuosi, jos ei kuulunut mitään, tuli huono vuosi.
 

- Puolanka. Paulaharju 7129.1916

Lampaita kerittiin neljä kertaa vuodessa: Perttulin aikana kerittiin kierävilla, paraat villat, puhtaat ja pitkät. Kaijan päivän aikana hyvät pitkät villat. Matin päivän aikana, keväällä helmikuulla aika hyvät villat vielä. Juhannuksen eellä kesällä huonoja takkuja. Sukkiin kelpaavat.
 

- Sotkamo. Paulaharju 27358.1936, muistiinpantu 1916

Älä taita oksaa Pakkasen kestäväksi
Ku juhannus on ja koivuja, pihlajoita tuuvvaan portaihen etteen, nii ei pie taitella niihen oksija, sillä se tietää suruu ja murhetta itelleen.
 

- Polvijärvi. Toivo Pelli 45.1936

Saahakseen itsensä pakkaista kestäväks pittää Juhannusta vasten pestä ihtesä kolomella lähteellä, ne lähteet pittää olla kyntämättömällä mualla.
 

- Pielavesi. Aapeli Kokkonen 145.1917

Vaivaskakkara Paran loihtiminen
Jokaisen lehmän poikimisen jälkeen leivottiin maidosta "vaivaskakkara", jota Juhannuksena annettiin kirkolla vaivaisille.
 

- Kaavi. Uno Holmberg 350b.1909

Kuusamon Määttälänvaarassa on ollut tapana saunassa loihtia "paraa" juhannusaattoiltana. On luultu, että mitä "paralta" tahtoo, niin sitä myöskin saa.
 

- Kuusamo. I. Marttinen 1489.1925

Helmat ylös Rautaa aarreliekkiin
Kerrotaan, että kaalit jos istuttaa juhannusyönä ja nostetaan helmat ylös, niin kaalit tulevat paljon isommat.
 

- Suistamo. Sylvi Särkkälä, KT 139:34.1938

Vahditaan aarnihautojen palamista ja kun havaitaan aarreliekki, pitää viskata jotakin rautaa siihen ja saa aarteen haltuunsa.
 

- Simo. Veli Räsänen 62.1936

Aarteen löytäminen Rikkaan-Hannun aarteen etsijä
Jos tietään, millä paikon on aarre, niin niiltä paikon otetaan kolme pientä kiveä. Niitten sijaan vuoltaan hopeata ja sanotaan, että:
"Luolehetar luonnon tyttö, Manun eukon palkkalainen, joka oot vuoren vartijana, raha purnun paimenena, anna mulle avaimia, lainoa läpäksimiä, jolla aartehet avoan. En mä kuluta kultijasi enkä hävitä hopejoitasi."

Sittä juhannusyönä rupejaa maata karhun taljan päälle kolmannella sijalla olevaan huoneeseen ja panee ne kivet pään alle ja vanha sotamiekka, niin sittä näkee unissaan, missä on, ja minkä moinen urkko on tehtävä, että saa. Silloin pitää mennä yksinään sille paikalle, jossa on, ja ensimmäinen ja viimmenen pitää heittää paikolleen, muuten tulee hulluksi. Aarteen haltija juhannusyönä polttaa hometta pois, niin silloin on käsissä.

- Viena, Vuokkiniemi. Meriläinen II:254.1888 - Iivana Malinen, 55 v.

Rikkaan-Hannun aarteen etsijä
Joun-Niilas Polmangista, Lapin vallesmanni, oli koristanut itsensä Lapin vaatteilla ja mennyt juhannusyönä sinne Uudjaladna-joen törmälle istumaan ja odottamaan, että aarteen haltia tulee tuomaan rahoja. Mutta koko töyrä rupesi vierimään alas. Vissiin se piru rupesi sitä vyöryttämään. Vaikka ei ollut mitään näkyvissä, niin vyöryi se.
 

- Utsjoki. Paulaharju 12507.1930, muistiinpantu 1925

Henget tapulissa Leppäinen lempi
Juhannusyönä liikkuivat vainajien henget kellotapulissa. Silloin ei kenenkään pitänyt mennä kymmentä askelta lähemmäksi tapulia, sillä silloin saattoivat hänen jalkansa halvautua.
 

- Nilsiä. E.Horttanainen, KRK 95:916.1935

Lemmen nosto juhannusyönä. Pittää tehä lepän lehtistä vasta ja mennä semmoiselle kivelle, joka on maasta irrotettu 4 metriä. Se kivi on järvessä siinä rannalla. Pittä riisuttu alasti ja siten kahlata sille kivelle ja sillä kivellä kylpeä leppävastalla.
 

- Suomussalmi. H.Manninen, KRK 238:507.1935

Juoksuja Hyppy savuun
Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisnä, se ei heppase helluntaina, eikä juokse juhannuksena.
 

- Lapinlahti. M.Heikkinen, KRK 92:119.1935

Juoksemalla juhannusyönä alasti kolmasti ruishalmeen ympäri, näkee pirun.

- Muuruvesi, K.Koistinen, KRK 100:136.1935

Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät tytöt lempeään nostaakseen kokon savun yli.
 

- Suistamo. J. Lukkarinen II:2486.1906

Vettä seulalla Lakaisten naimamiehiä
Juhanus-iltana kannethaan seulala vettä kaivolta ensimäisseen pellonoihaan, jos vesi pyssyy seulassa, pääsee sinä vuona naimissiin. Sillon ko sitä vettä kantaa, pittää olla alasti, ja veen kaivosta vintata.
 

- Karunki. A.Kantojärvi, KRK 244:374.1935

Juhannusaattoiltana pitää lakaista lattia paitasillaan ollen, kerätä rikat paidan helmaan ja viedä ne umpilampiin. Sieltä kun palaa, tulee naimamiehiä.
 

- Kuusamo. E.Vähä-Muotia, KRK 241:431.1935