Itä-Suomi

Antista Anniin Joulu- ja juhannusviikko
Antti aisoilla ajavi, Martti maata vahvistaapi,
Simo siltoja tekevi, Nikolai sitovi kiinni.
 

- Savonlinnan tienoo 1937

Onpa yötä yökötellä Anninpäivän aikana.

- Kuopio 1937

Jouluviikko ja juhannusviikko käyvät yhteen ilmain suhteen. Jos esimerkiksi auer asuu liki maata jouluviikolla, tulee juhannusviikolla halla. Jos auer ottaa järvellä kulkeissa hevosen luokkiin, ei ole hätää, mutta jos se ottaa koiran häntään, kyllä silloin aremmilla paikoilla halla ottaa myös juhannusviikolla. Kaikkein pahin on jos auer asuu alaalla asti.
 

- Korpilahti 1910

Päreet palavat Tuomaanpäivänä Kaljansakkaa kuontaloon
Tuomaanpäivänä ennen joulua pannaan kolme pärettä joka perheenjäsentä kohti lumihankeen. Joulun aattoiltana tuodaan päreet tupaan ja pannaan tuvan oven päälle seinän rakoon. Nyt sytytetään päreet palamaan. Kenen päreet parhaiten palavat, sitä seuraa parhain onni uutena vuotena. Jos kenen päre palaa huonosti tahi ei ensinkään, seuraa sitä huono onni tahi ei ole onnea ensinkään.
 

- Kitee 1937

Jos Tuomaan päivän jälkeen jätti kuontalon rukkiin, niin kaadettiin siihen kaljansakkaa ja sanottiin: "Tuomas oksenti."
 

- Saarijärvi 1938

 

 

Tuomaasta jouluun Pesäpäivät
Vaimon perintö ei kestä kuin Tuomaanpäivästä jouluun.
 

- Kittilä 1920

 

Tuomhanpäivä on kolme päivää ennen joulua. Päivä on silloin kolme päivää kannallaan, sanovat vanhat, ja niitä päiviä sanotaan pesäpäiviksi. Päivä on silloin pesässään. Siitä alkaa päivä pitenemhän. Jouluna päivä on kukonaskelta pitempi.
 

- Turtola 1913

Vainajien ruoka Viljaonnen varmistus
"Jouluna jollaa, kekrinä ei kellää", on tuo vielä yleinen sananparsi. Kekrinä näet teurastettiin suurin osa talojen teuraseläimistä ja silloin oli kaikilla vielä viljaakin. Sen takia muistettiin silloin myös vainajia, jotka olivat ylhäällä kekristä sielujen päivään. Näitä ruokittiin ja pidettiin hyvänä, että ne olisivat olleet edelleenkin hyvissä väleissä talon nykyisten asujien kanssa.
 

- Lieksa-Pielisjärvi 1938

Elot saadaan näkyisiksi, kun tehdään joulun aattona niin suuri leipä kuin mahtuu uunin suusta sisään, pidetään sitä koko joulunpyhät muiden ruokain kanssa pöydällä kokonaisena ja säilytetään sen jälkeen niin kauan kun mennään ensi kerran kyntämään ja kylvämään keväällä, jolloinka se vasta syödään.
 

- Hankasalmi 1892

Tähkä leivässä Janoisena nukkumaan
Äiti teki leivän, joululeipiä kun leipoi, ja tähkän pani leipään, jotta jos se palaa, niin huono vuosi tulee. Jos ei pala, niin tulee hyvä vuosi.
 

- Ristijärvi 1915

Kun joulunaattona syö kolme suolaista muikkua (mujetta) pyrstö edellä ennen nukkumista, niin sulhanen tulee unissa juottaman.
 

- Tohmajärvi 1936

Sulhanen näkyy Paran synty
Kun jouluaamuna rahvaan syödessä menee pihalle ja katsoo ikkunasta syöjiä, niin näkee niiden joukossa sulhasensa.
 

- Nurmes 1891

Maito- ja voipara tehdään siten, että mennään jouluaamuna kirkkoon ja otetaan kolme kiskomapärettä, joissa on oksanreikä. Kun pappi on alttarilla ja selin seurakuntaan päin, niin silloin on katsottava niitten päreitten oksanreiän lävitse ja sanottava kolmasti: "Synny, synny, para."
 

- Karstula 1937

Hyvä vai huono vuosi Oljenheitto
Jos joulun ja uudenvuoden välillä näkyy linnunrata, tulee hyvä vuosi.
 

- Kuusamo 1935

Saatiin lako-ohraa, jos miehet joulujuomingeissa pyrkivät kaatuilemaan.

- Kangasniemi 1935

Kun sitten jouluaatto valkenee, kannetaan useita olkikupoja tupaan joulupahnoiksi. Emäntä ja nuoriväki rientävät kilvan näitä levittelemään. Samalla heitetään olkitukoilla kattoakin. Sanottiin näet, että niin monta olkea kuin tukosta tarttuu kattoon, niin monen vuoden perästä pääsee heittäjä varmasti naimisiin.

Edellä mainittu tarkoitus ei tietenkään koskenut emäntää. Hänen toivomuksenaan oli hyvä vuodentulo. Tämä ilmenee hänen sanoistaankin, kun hän olkia heittäessään lausuu: "Tulkoon hyvä vuos." Päinvastoin kuin nuoret tytöt ja pojat tahtoo emäntä saada olkitukosta niin monta olkea kuin mahdollista tarttumaan kattoon, sillä hän uskoo tulevan yhtä monta vilja-aumaa seuraavan kesän sadosta.

- Leppävirta 1913

Kuuntelu Sernapojat
Tulevia asioita tiedusteltiin joulun aikaan monella tavalla. Illalla ennen kuin perhe ehti vuoteeseen, mentiin ikkunan alle kuuntelemaan perheen puheita. Muutamia sanoja kun kuultiin, muodostui niistä yhteen liittämällä omituisen tärkeitä asioita.
 

- Virtasalmi 1928

Jouluna kokoontuvat pojat suuriksi laumoiksi ja pukeutuvat mahdollisimman kirjaviin vaatteisiin. Päähänsä he panevat sokeritoppaa muistuttavan paperihatun ja ottavat käsiinsä pitkät sauvat. Sitten kulkevat he talosta taloon ja ovat tulevinaan itämailta. Heitä sanotaankin "sernapojiksi". Nämä sernapojat lausuvat mm. runon, jossa sanotaan: "Minä olen murjaanin maalta."
 

- Joensuu 1928

Tahvanan sauna Talkkuna ja pukit
Tahvana-aamuna varhain ennen talon väen heräämistä riennetään omin luvin lämmittämään naapurin saunaa. Lämmittäjän on koko lämmitysaika pidettävä tarkasti vahtia, sillä nurkan takana voi olla piilossa toinen, joka on yrittänyt saunaa lämmittämään mutta myöhästynyt. Jos lämmittäjä hetkeksikään poistuu, voi hän palatessaan tavata saunan uunin mustana. Uuniin ja kiukaalle uunin päälle on lapioitu lunta. Kun kylpy on valmis, käy lämmittäjä kutsumassa talon väen kylpemään. Tällainen joulutapa on vielä nytkin Ihalan tienoilla ja ainakin Sulkavan likellä Ruokolahdella.
 

- Sulkava 1935

Tapanina talkkuna. Jos oli lehmät maidossa, niin juustoa keittivät.
 

- Puolanka 1916

Tapaninpäivänä pukeutuivat kylän nuoret pukeiksi ja kaikenmoisiksi eläimiksi, joilla oli sarvet, häntä ja neljä jalkaa. Näillä matkoilla heitä ruokittiin yhdessä perheen kanssa.

- Kuopio 1924

Kekkerit vaihtovaatteissa Paasto
Synnyinpitäjässäni Enossa vanhat ihmiset kertoivat entiseen aikaan olleen tapana, että joulun ja uudenvuoden välillä ovat vanhatpiiat pukeutuneet miesten vaatteisiin ja vanhatpojat naisten vaatteisiin. Sitten kuuluvat pitäneen keskenään jonkinmoisia kekkereitä ja olleet niissä vaihdetuissa vaatteissa.
 

- Eno 1935

Paasto alkaa kuutta viikkoa ennen joulua. Kuinka monta kirkasta päivää on joulukuussa, joulupyhässä, niin monta viertopäivää on kesäkuussa. Minkä päiviä on päivä paistanut joulupyhinä, sen viikkoa on viertosäätä kesällä.
 

- Suistamo 1935

Vierissän keskenä kuunnellaan Synnyn aika
Rostuon ja vierissän välistä aikaa sanotaan vierissän keseksi, jolloin kaikenlaisia ennustuksia ja taikoja tehdään. Käydään "kuuntelemassa", sanoja otattelemassa jne.
 

- Vuokkiniemi 1901

Joulusta loppiaiseen käyvät riihen kynnyksen alla kuuntelemassa. Puimista kun kuuluu, mennään talonpojalle naimiseen.

- Suistamo 1921-33

Synnyn ajalla tarkoitetaan jouluaaton ja loppiaisen aaton välistä aikaa. Joulun aattona laskeutuu synty maan päälle ja loppiaisaattona nousee takaisin taivaaseen. Synnyllä tarkoitetaan yleensä henkimaailmaa, hyviä sekä pahoja henkiä. Tänä aikana kuunnellaan syntyjä, saadaan tietää syntyjä syviä, asioita ainoisia. Yleensä tiedustellaan onnea, tulevaa elämää, onko onnellinen vai onneton, lemmen asioita, rikkautta, köyhyyttä, sadoissa eri muodoissa ja eri tavalla. Synnyn kuuntelutarinoita riittäisi loputtomiin.
 

- Suistamo 1936

Smuutat kulkevat Määrätyt sanat
Smuuttina kuljetaan jouluaaton ja loppiaisen aaton välisenä aikana, synnyn aigah. Smuutat naamioivat itsensä, pukeutuvat mitä eriskummaisiin pukuihin, tarkoitus ettei heitä tunnettaisi kun lähtevät kulkemaan talosta taloon. Taloissa otetaan heidät ystävällisesti vastaan, kohdellaan hyvin, jopa kestitetäänkin. Smuuttina käydään sen muistoksi, kun Heroodes vainosi Jeesus-lasta tappaakseen ja Maarian täytyi tuntemattomana lapsensa kanssa vaeltaa Egyptiin. Siten on myöskin ymmärrettävä rahvaan kohteliaisuus smuuttia kohtaan. He tällä tavalla tahtovat smuuttien kautta kunnioittaa Maariaa ja Jeesus-lasta.
 

- Suistamo 1936

Uudenvuoden ja loppiasen välisenä aikana kylän nuoriso joukolla juoksi talojen akkunoiden alla kuuntelemassa sanoja. Sitä ennen määrättiin, kuka ottaa minkin henkilön sanat. Mitä talonväki sattui puhumaan kuuntelemisen aikana, sitä tulevan vuotena tapahtui.
 

- Suistamo 1944

Kieltoja Paperin varjo
Kolme päivää ennen rostuota se alkaa, vieristän keski ja loppuu vieristäh. Silloin ei soa metsää liikuttaa. Tuoresta puuta ei saa ottaa metsästä, vain honkaa soa ottaa.
Silloin ei soa lammaskarsinaa purkaa.
Silloin ei soa tuhkie hinkalosta liikutella, eikä nokie sortaa piipusta eikä laesta.
Silloin ei soa porovoatetta pessä, ei villaa kezrätä, ei lampahia keritä, eikä kylpie.
 

- Vuonninen 1915

Uudenvuoden aattona ennustettiin polttamalla paperia. Se poltettiin pannulla, rehtilällä. Paperin varjosta sitten ennustettiin. Jollekkin tuli krop (ruumisarkku), toiselle koum (hauta), kolmannelle masin (auto). Tinanvalua myös harrastettiin ja ennustettiin.
 

- Soutjärvi 1943

Vedeneläjä kertoo Enemmän muikkuja
Vieristänä kuunnellaan myös avannoilla. Siellä veineläjä tuloo pakinoilla. Ken osaa vastahakoa paissa, niin vetehinen kertoo koko ihmisen elämän.
 

- Vuonninen 1911

Uudenvuoden aattona syödään 9 muikkua. Yöllä taloon tulee sulhanen juottamaan.
 

- Mikkeli 1938

Lasi ja sormus Kukko ja murut
Juomalasi asetetaan pöydälle pystyyn. Sormus sidotaan yhteen hiuskarvaan ja sitä roikutetaan juomalasin sisällä. Jos sormus kilahtaa juomalasin laitaan, niin niin monen vuoden perästä pääsee asianomainen naimisiin, kuin sormus kilahtaa. Jos sormus ei kilahda, jää henkilö naimattomaksi.
 

- Virtasalmi 1936

Uudenvuoden yönä pantiin nimetyt murut kukon nokittavaksi. Kenen murun kukko ensin nokkasi, se joutui heti naimisiin.
 

- Tohmajärvi 1930

Kolmen tien risteyksessä Hiha kastellaan
Joulutinaa kuin valetaan uudenvuoden aattoiltana, niin tyttäret viepi sen vein kolmen tien haaraan ja sitten käärii jollakulla vaatteella silmänsä ja korvansa umpipäähän ja sitten kuuntelee. Jos kuuluu kulkuset, niin sinä vuotena naijaan, vain jos kuuluu kirkonkellot, niin sinä vuotena kuolee, vain jos kuuluu riihen puinti, niin sittä ei tule kumpanenkaan, ei naimakansa eikä kuolema, vain tulee hyvä vuosi.
 

- Kainuu 1883

Kun uudenvuodenyönä oli tinoja valettu, niin jotkut kastelivat paitansa hihan tinanvaluvedessä ja ottivat sen nukkumaan käydessään päänsä alle nähdäkseen unia tulevaisuudestaan.
 

- Nurmes 1936

Kaupunkineljänneksen ympäri Suolat
Kun uudenvuodenyönä kävelee kolme kertaa kaupunkineljänneksen ympäri, niin se tyttö (poika), joka tulee ensiksi vastaan, on tuleva morsian (sulho). Huomaa: maalla kaupunkineljänneksen sijaan pitää kävellä ensimmäiseen tienhaaraan.
 

- Jyväskylä 1888

Uudenvuoden yöksi pannaan suoloja akkunalle. Jos ne pysyvät kuivina, ovat ihmiset alkavana vuotena terveitä, mutta jos ne kostuvat, on vuosi sairaalloinen.
 

- Pylkönmäki 1935

Lammasnahkat Päätön syöjä
Uudenvuoden aattona puolenyön aikaan otettiin mustat lammasnahkat, vietiin ne saunaan ja istuttiin niitten päälle veitsi hampaissa. Silloin kuuli onnensa.
 

- Liperi 1937

Olen kuullut taian. Kun uuden vuoden ensimmäisen päivän aamuna, kun talonväki käy aamiaista syömään, joku menee ja katsoo ikkunasta ulkoa sisälle, niin se ihminen, joka sinä vuonna kuolee, näyttää olevan ruokapöydässä ilman päätä.
 

- Sulkava 1936

Länget kaulassa Loppiaistina
Ja jos uudenvuoden yönä kello 12 katsoo hevosen länget kaulassa tuvan ikkunasta ulos, niin kuulemma näkee helvetin elämän piruineen ja kuumine kattiloineen.
 

- Sulkava 1936

Loppiaisena valettiin myöskin ennustustinoja. Toiset pesivät kasvonsa vedellä, johon oli pantu rautaa, vaskea ja hopeaa, etteivät pahat silmänteet pystyisi.
 

- Virtasalmi 1928
 

Loppiaisaattona kun tinaa valettiin, niin siinä vedessä kastettiin puhdas riepu. Se pantiin pään alle maatessa, sitten näki morsiamensa tai sulhasensa unissaan.
 

- Rääkkylä 1902

Terveydeksi  
"Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella",
äijät sanoivat ja joivat jouluna.
 

- Sodankylä 1937