Kaakkois-Suomi

Leip-Anna Lucia ennustaa
Yhdeksän yötä kun on jouluun, sanotaan että on leip-Anna. Silloin yöllä leipovat emännät joululeipiä. Yhteen leipään, mikä syötiin jouluaamuna, tehtiin joulusilmät. Ensin tehtiin kahvikupilla ympyrä ja sitten avaimella keskelle syvennys. Tällaisia silmiä tehtiin niin monta kuin leipään sopi. Muuten ei sillä leivällä ollut mitään eroa.
 

- Tytärsaari 1936

Ennen Lucian päivää edellisenä iltana pannaan kengät sängyn viereen T:n muotoon ja sanotaan: "Lucia lempeä, tulevia tietävä, nähdä mun suo sulhoni tuo, joka mun kerran vihille vie, jolle mä kerran pienoista kannan."
 

- Jaakkima 1935

Maltaat ja toukoleipä Rukiit piiloon Tuomaalta
"Antti avaimet käes, Tuomas tuoppi kainalos." Antin päivältä aloitetaan maltaiden teko. Tuomaan päivänä leivotaan toukoleipä, johon tehdään avaimella ja ryypyllä koristeita. Sitten se leipä on kaikki joulun pyhät tuvan pöydällä, eikä sitä syödä, vaan se viedään aittaan jyväsalvoon ja keväällä ensimmäisenä toukopäivänä siitä tehdään maitolämmitöstä. Sitten tulee hyvä toukovuosi.
 

- Joutseno 1935

Tuomaanpäivältä alkoivat ennen joulun varustelut. Naiset eivät saaneet enää kehrätä, vokit (rukit) korjattiin joulun ajaksi ulos aina Nuutin päivään asti, mutta jos joku uskalsi kehrätä ennen Nuutinpäivää, niin kuontalon sai ilman muuta hiivata. Sillä joulun juomat olivat jo lopussa eikä ollut enää kuin hiivat jäljellä. Siksi sanovatkin Nuutia Hiiva-Nuutiksi.
 

- Kirvu 1937

Ropakot enteilevät joulua Kesästä tiedetään
Jouluropakot, nehän täällä Koivistolla ovat aina kävelleet niin kauan kuin minä muistan. Aina jo pari viikkoa ennen joulua tytöt ja pojat sekä lapsetkin laittoivat itsensä minkä mitäkin: nuohoojia, mustalaisia, piruja, noit-akkoja ja -ukkoja sekä vanhoja ukkoja ja ämmiä. Sitten tulevat illan hämärissä taloon ja laulavat oven suussa. Talon perhe kestittää, antaa kahvia, pullaa, piirakkaa taikka rahaa. Ropakot kiittävät ja lähtevät taasen toiseen taloon nauraen ja tirskuen, ja taloon jääpi tuntu joulun tulosta.
 

- Koivisto 1936

Jos talviseisauspäivänä aurinko paistaa niin kauan, että rakuuna ehtii hevosen selkään ja alas, tulee seuraava kesä olemaan erittäin poutainen ja kuiva.
 

- Heinjoki 1935

Ohdakkeet häviävät pellosta, jos ne niittää jouluaattona.

- Kerimäki 1937

Jouluyön kun on taivas tähdessä, silloin tulee hyvä marja- ja sienivuosi. Jos ei ole jouluyönä tähtilöitä, niin ei tule marjoja ja sieniä. Miten paljon tähtiä, niin paljon marjoja.

- Rautu 1938

Kaikki kirkkoon Suutarin sohintaa
"Jouluna joka mies ajaa kirkkoon, mutta se on mies joka ajaa pääsiäisenä." Silloin kun on huonot tiet ja vähän karjanruokaa ja hevoset väsyneitä talven rahtiloista. Mutta jouluna joka kaplahalla.
 

- Terijoki 1937

Joulukirkosta tultaessa ajetaan kilpaa. Ken pääsee ensimmäiseksi, sen talon työt tulevana suvena joutuvat muista taloista eellä.

- Sortavala mlk 1935

Jouluna kun oljet olivat lattialla, tehtiin oljista mies, "suutari", ja sitten otettiin keppi ja kaksi henkeä kävi selät toisiansa vasten. Se, joka oli suutarin luona, varjeli sitä, ettei toinen saanut pistää kepillä suutaria silmään. Keppiä pidettiin käsissä molempien jalkojen välissä. Kun toinen sai suutarin kepin kanssa nurin, loppui leikki.
 

- Koivisto 1935

Leikki käy työstä Naisien nauruvuosi
Jouluna kun oljet olivat lattialla, tehtiin oljista mies, "suutari", ja sitten otettiin keppi ja kaksi henkeä kävi selät toisiansa vasten. Se, joka oli suutarin luona, varjeli sitä, ettei toinen saanut pistää kepillä suutaria silmään. Keppiä pidettiin käsissä molempien jalkojen välissä. Kun toinen sai suutarin kepin kanssa nurin, loppui leikki.
 

- Koivisto 1935

Leikkejä kesti monta päivää. Johonkin taloon kerääntyi nuoria sekä vanhoja ihmisiä. Näissä leikeissä tehtiin myös hyödyllistä työtä. Jos jollakin oli syksyllä jäänyt pellavat laittamatta, niin joululeikeissä ne yhdessä illassa pian laitettiin. Samoin voitiin pestä pyykkiäkin. Leikit kumminkin olivat pääasia: suutarin sohiminen, kalanjako, uunin kaato, pylväs...
 

- Viipurin pitäjä 1928

Tahvana tallin takana Ammutaan ja soitetaan
Talvi jouluks tarroo, ja kesä pietarinpäiväks.
 

- Muolaa 1937
 

Tahvananpäivänä syödään paisti tallissa, sitten viedään hevoset hevos-tupaan. Ensimmäisen hevosen päällä ratsastaa pieni poika, joka huutaa kun ovesta sisään pääsee: "Hyvää huomenta, onko Tahvana kotona?" Toinen poika sitten vastaa: "Ei sunkaa se oo tallin takanakaa!"

- Puumala 1889

Uudenvuoden yönä kello kahdentoista aikaan ammuttiin pahoja henkiä, etteivät ne alkavana vuotena vaivaisi.
 

- Taipalsaari 1936
 

Ken haluaa oppia soittamaan, menköön uudenvuoden vastaisena yönä saunan kiukaan päälle harjoittelemaan, niin piru tulee sinne opettamaan. Ja niin voit oppia soittamaan.

- Jaakkima 1935

Sulhanen unessa Tinan muoto
Lakaistaan illalla sen huoneen lattia, jossa nukutaan. Sitten vasemman jalan kenkä ja sukka laitetaan pään alle yön ajaksi ja käydään nukkumaan. Tavalla tai toisella tulee unissa se henkilö näkyviin, jonka vaimoksi asianomainen vastaisuudessa joutuu.
 

- Harlu 1939

Uudenvuoden yönä tinaa valaessa tahdotaan tietää tulevia asioita. Jos tinasta tulee ristinmuotoinen, ennustaa se kuolemaa; jos sormuksen muotoinen, niin naimisiin menoa; jos eläimen muotoinen, merkitsee raakaluontoista ystävää.
 

- Rautu 1937

Jäähdytysveden voima Risti seinään
Uutenavuotena ennustettiin valamalla tinaa ja kaatamalla veteen. Lisäksi piti tinan jäähdytysvesi viedä neljän tien risteykseen, kaataa maahan ja seisoa päällä. Silloin kuulee kellon kilinää ja mistä päin se kuuluu, sieltä päin saapi jo sinä vuonna sulhasen.
 

- Kivennapa 1935

Uutenavuotena piirrettiin taloissa kaikkien ovien päälle ristit. Kerran jäivät ristit eräässä talossa vetämättä. Silloin tulivat haltijat ja rapisivat koko yön.
 

- Ruokolahti 1949

Lehmästä karvoja Katso kaivoon
Uudenvuoden yönä käytiin vihatalojen navetoissa nyhtämässä jokaisesta lehmästä karvoja. Näin vietiin talon karjaonni.
 

- Seiskari 1947

Tasan 12 aikana yöllä uutta vuotta vasten meni tyttö tahi poika kaivolle ja kiersi kaivon ensin kolme kertaa vastapäivään ympäri. Kun hän nyt katsoi kaivoon, näki hän kaivosta, veden kalvosta, kultansa s.o. sulhon tahi morsiamen kuvan.
 

- Sortavala 1938

Palavat tikut Naapurin kuuntelua
Uudenvuoden yönä halkaistaan tikku haarakkaaksi ja haarain väliin asetetaan toinen tikku poikittain. Sitten sytytetään tuo toinen tikku keskeltä palamaan ja asetutaan seisomaan siten, että palavan tikun toinen pää osoittaa ovelle ja toinen huoneen perälle. Kun tuo jännitettynä ollut tikku palaa poikki asti, pomppaavat palaset. Jos pomppaa ovelle kuolet sinä vuonna, jos pomppaa perälle elät vielä.
 

- Kivennapa 1935

Uudenvuoden aattoiltana tulee ajatella jotain asiaa, jonka toivoisi toteutuvan, ja sitten mennä naapurin akkunan alle ja kuunnella, mitä he puhuvat. Jos talonväki omaan asiaansa sanoo: niin se on, niin se on, niin silloin sekin asia on totta, jota kuuntelija on ajatellut.
 

- Puumala 1907

Äänet hevostallissa Ori ennustaa
Kerran ennen kuunteli kolme tyttöä hevostallissa enteitä uuden vuoden juhlayönä. Ensimmäinen kuuli junan vihellystä, toinen lapsen itkua, ja kolmas kuuli laulettavan hautausvirttä vainaalle. Seuraus siitä oli, että ensimmäinen tyttö pääsi junankuljettajalle vaimoksi, toinen tyttö sai yksinäisen lapsen, ja kolmas kuoli uutena vuotena.
 

- Sortavala 1938

Kolme tyttöä vei korennon ja orithevosen ennen uudenvuoden juhlayönä kolmen tien risteyksille. Kaksi tyttöä nosti ja piti korentoa melko ylhäällä ja kolmas tyttö hypytti oritta yli korennon. Montako kertaa orit hyppäsi yli, ettei siltä käyneet jalat korentoon, niin monta vuotta pysyi tyttö vielä naimatta. Mutta jos hevosen jalat kolahtivat korentoon jo ensi hypyllä, pääsi tyttö jo uutena vuotena naimisiin. Oritta hyppyytti vuoron perään yli korennon joka tyttö kuka seuraan yhtyi.
 

- Sortavala 1938

Pesuvedestä lemmenjuomaa Ensimmäinen vastaantulija
Kun uudenvuoden aattoiltana on ollut saunassa ja peseytynyt, tulee pesuvettä panna pulloon ja pullo mukana mennä uudenvuoden kirkkoon. Kenestä tahtoo saada itselleen puolison, sille pitää juottaa sitä vettä, esim. sekoittaa kahviin tai piimään.
 

- Kaukola 1935

Myö kun oltiin nuoria, niin uudenvuoden aamuna kysyttiin nimi siltä henkilöltä, joka tuli ensimäiseksi vastaan aamulla. Olkoonpa hän sitten Matti tai Mikko tai Aapeli, niin sen nimistä poikaa vuoden ajalla katseltiin.
 

- Koivisto 1937
 

Loppiainen lopsahtaa, kivikuppi kipsahtaa.

- Virolahti 1937