Etelä-Suomi

Akan viereen ja pöydän ääreen Yksi joululeivistä säästetään kevätkylvöön
Ennen on mies vuojen lehmätä ennenkö joulun akata.
 

- Jämsä 1937

 

Kun on joulu niin on joulu! Annas, akka, toinenkin silakka.

- Längelmäki 1936

Joululeipiä leivottaissa leivottiin muiden muassa myös eräs leipä jota sanottiin toukoleiväksi; siihen pantiin keuhko- ja maksasuurimoja sisälle ja aitan avaimella painettiin ruusut päälle. Sitten se pantiin pöydälle ja annettiin siinä olla loppiaiseen asti, jonka jälistä se vietiin aittaan touvon kylvöön asti. Kuin kylvö oli tehty, tuotiin kakku pöydälle kaikkien syödä.
 

- Perniö 1885

Jouluksi perheen emäntä leipoi suuren limpun, joka asetettiin keskelle pitkää pöytää. Sen päälle hän leipoi toisen vähäsen pienemmän. Nämä molemmat asetettiin jalustalle, niitä ei syöty jouluna. Kun ne olivat pyhät pöydällä, vietiin ne pois jyvälaatikkoon. Siellä ne saivat olla kevääseen asti. Kun miehet keväällä lähtivät toukopellolle, saivat he näistä, koska uskottiin sen tuottavan onnea heidän töilleen.

- Karkkila 1935

Jouluoljet Uutta ylle edes jouluksi
Olkien levittäminen lattialle johtui muka siitä, kun vainajien henkien jouluyönä, vuoden pisimpänä yönä, luultiin kuljeskelevan pirtin lattialla entisillä asuinpaikoilla. Ettei jalkojen kopina häiritsisi vainajien rauhaa, levitettiin olkia lattialle.
 

- Merikarvia 1935

Jouluna piti saada jotain uutta ylleen, muutoin hiiri söi takapuolen.
 

- Lempäälä 1935

Kunnollisia kynttilöitä Onnea taloon
Kun jouluna muinoin valettiin kynttilöitä, ei saanut puhua eikä nauraa, ettei kynttilät palaessaan räiskyisi ja loimottaisi.
 

- Pihlava 1935

Jouluna piirrettiin ennen liidulla risti oven pihtipieleen, jotta onni taloa suosisi.
 

- Myrskylä 1922

Oven yläpuolelle oli kaiverrettu ympyrä ja sen sisään risti. Tämän tarkoituksenä oli karkoittaa kaikki pahat henget talosta.

- Orimattila 1935

Jouluna pitää valvoa ja syödä tukevasti Joukolla joulukirkkoon
Ei jouluyönä saa paljon maata, kun sitten pysyy virkkuna koko vuoden kun jouluyön valvoo. Täytyy syödä seisaalla ihan yhtäpäätä, että tulee hyvä vuosi ja on syömistä taas toisenakin jouluna.
 

- Vampula 1937

Hevosille annettiin jouluaamuna lähtiessä viinaryyppy, että ne oli iloisia kirkonmäellä.
 

- Vesilahti 1938
 

Jouluaamuna lähtivät kaikki kirkkoon, jotka vain kynnelle kykenivät. Tapana oli sanoa: "Jouluna joka pajulle." Se tarkoitti, että rekeen sai mennä niin monta henkilöä kuin reessä oli pajuja.

- Mäntsälä 1924

Kyläilyä Joululeikki
Joulupäivänä ei saanut mennä kylään, sillä se oli suuri synti ja häpeä ja sai siitä nimen "joulusika", jos ei viettänyt kotonaan joulupäivää. Kun taas tapanina pruukattiin käydä vieraisilla ahkeraan.
 

- Mouhijärvi 1937

Harakan ampumista leikittiin etupäässä joulun aikana, jolloin olkia oli lattialla. Toinen leikkijöistä on selällään lattialla ja kädet ovat pään takana kämmenpuoli ylöspäin. Jalat ovat myöskin ylhäällä. Sitten toinen astuu lattialla makaavan käsien päälle ja panee kätensä toisen jalkojen päälle. Sen jälkeen allaoleva heittää tämän kuperkeikkaa, jonka jälkeen osat vaihtuvat.
 

- Uskela 1927

Miten jolukynttilällä hoidettiin lehmiä? Sulhasenteitä
Erityisesti valmistettiin paksu joulukynttilä, jota sitten poltettiin koko jouluyö ja jonka pätkällä seuraavana vuonna voideltiin poikineiden lehmien vetimet ja sen liekillä poltettiin niiden utareista karvat.
 

- Akaa 1911

Jouluna katsottiin sulhasta: pistettiin peili ja molemmin puolin kynttilät. Peilistä sitten näki, kun sulhanen tuli kello kahdentoista aikaan tervehtimään.
 

- Lokalahti 1938

Kuolemanenteitä Jouluna pyykit kuivamassa, kesällä pedot karjan kimpussa
Jos jouluehtoon katselet sisästä silkin läpi taikka ulkoa lasin läpi ehtoollisella olevia henkilöitä, niin ne henkilöt, joilla ei näy olevan päätä, kuolevat ennen kuin näkevät toisen joulun. Samoin kun jouluehtoollisella olevain varjoilta on päät pois, niin ne kuolevat.
 

- Sääksmäki 1887

Jouluna ja laskiaisena ei saanut olla vaatteita kuivamassa, sillä siitä seuraisi se, että peto repisi karjaa ja raadon nahka olisi koko vuoden kuivamassa.
 

- Sääksmäki 1938

Lehmille ei vettä joulupäivänä Sää- ja satoenteitä
Olin siinä 10 vuoden iässä, kun äiti sanoi, että ei saa antaa joulupäivänä lehmille ollenkaan vettä, että ne tulevat suvella paremmin kotia mettästä ilman hakematta. Mutta minun kun tuli sääli janovaista elukkaa, annoin salaa äitin tietämättä vettä lehmille.

Mutta kun tuli kesä ja lehmät pantiin mettään, 10 talon aitaamaton metsämaa, eikä aina sitten hakematta tulleetkaan kotia, niin äiti sanoi: "Mahroks sinä vaan antaa niille jouluna vettä, koska ei niillä ole halua ollenkan kotia tulla."

- Humppila 19

Viheriäistä joulua seuraa valkoinen pääsiäinen.
 

- Tottijärvi 1904

Kun jouluna pohjoisesta tuulee, tulee hyvä kesä.

- Heinola 1909

Jos jouluyönä taivas on tähdessä, niin pienet eläinten sikiöt menestyvät hyvin.

- Pöytyä 1912

Jos jouluyö on tähdessä ja muuten selkeä, tulee hyvä ruisvuosi ja vasikat menestyvät hyvin.

- Koijärvi 1937

Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.

- Koijärvi 1937

Seuraavan vuoden ilmat Hyvä vuosi tulossa
Vanhat ihmiset ennustavat seuraavan vuoden ilmoja siten, että ottavat joulupäivästä alkaen muistiin niin monta päivää kuin vuodessa on kuukausia. Joulupäivä vastaa tammikuuta, seuraava helmikuuta ja niin edelleen aina vuoden loppuun. He pitävät muistissaan, minkälaista ilmaa näinä päivinä on, niin samanlaista on seuraavan vuoden kuukausina.
 

- Hattula 1904

Jos joulupäivänä syntyy uusi kuu, tulee seuraava vuosi hyvä vilja-, hedelmä- ja naimavuosi.
 

- Vanaja 1937

Joulukirkosta kilpaa kotiin Miesvieras hyvä vieras
Jouluaamuna ja Tapanin aamuna ajettiin kilpaa kirkosta kotiin. Kuka ensin ehti, se toi joulun tai tapanin kotiin.
 

- Luopioinen 1938

Jos Tapaninpäivän aamuna tuli taloon ensimmäiseksi mies, oli se hyvä merkki, ja mies sai ryypyn. Mutta jos se oli nainen, vihastui isäntä ja sanoi: "Ennemmi sais sonttaki heittä pihatto akkunast sisäl."
 

- Halikko 1914

Tapanina ryyppykierrokselle Häijyjä tapaninpukkeja
Tapaninpäivänä miehet lähtivät aamulla kiertämään talosta taloon ja jos ei isännillä ja renkeillä ollut antaa ryyppyä, niin annettiin hänelle selkään. Sillä muisteltiin Stefanuksen kivittämistä. Loppiaiseen asti käytiin jouluämmänä. Maisteltiin kaljaa, jonka perusteella arvosteltiin, kannattiko siihen taloon tulla seuraavana syksynä. Vaatetus oli mitä eriskummallisempi, kaikenmoiset olkitötteröt päässä. Lapset kiipeilivät mihin pääsivät pakoon, koska pelkäsivät kovasti.
 

- Tarvasjoki 1924

Tapaninpäivänä kävi tapanipukkia ehtoolla ja niille täyty aina antaa sahtia. Niillä oli märkä vihta käressä ja jos ei niille antanut sahtia, niin sillä märällä vihralla ne niin tavattomasti praiskivat. Ja toiset suuttuivat kovasti ja lauloivat semmoisia lauluja, että "isäntä hirteen, emäntä orteen, piika kirkkoon, kirja käteen, renki korpeen, reppu selkään" ja pahalla tuulella lähtivät talosta.
 

- Viiala 1935

Tapaninajoja Joulun pyhät
Tapaninpäivänä tai varsinkin Jussin päivänä valjastivat nuoret hevosen reen eteen, ja luokkiin ja aisoihin kiinnitettiin kaikenlaisia kelloja niin paljon kuin löytyi. Sitten he lähtivät joukolla ajelulle ja kiertelivät ympäri kylää, mutta eivät saaneet poiketa mihinkään taloon.
 

- Merikarvia 1935

Joulua oli ennen tapana viettää neljä päivää: joulupäivä, tapaninpäivä, jussinpäivä, lastenpäivä. Jos sunnuntai sattui kahden viimeisen päivän kohdalle, mentiin silloinkin kirkkoon. Jussinpäivänä (Johannes evankelistan päivänä) Jussi-nimiset ostivat kynttilät kirkkoon.
 

- Merikarvia 1936

Joulun jälkeisistä päivistä sanottiin Johannes evankelistan päivää ja viattomien lasten päivää "joulun huokuopäiviksi" (huokauspäiviksi).

- Heinola 1911

Joululahjat Uudenvuodentaikoja ja enteitä
Joulu, uudenvuoden ja loppiaisaaton iltana kulkee joulupukki. Pukinkonttiin voi asettaa lahjansa, pukki kuljettaa sen määrätylle henkilölle.

On tapana myös ollut niin sanotusti klaffata joku esine aiotulle henkilölle: oven raosta viskataan paketti ja juostaan pois, ettei kukaan tiedä kuka se oli, joka paketin lähetti. Lapset riemastuivat klaffaamiseen, että oikein piti kieltää. Tämäkin tapa on vielä säilynyt muistona vanhoilta ajoilta vaikka paljon laimeampana.

- Halsua 1935

Uutenavuotena kellon lyödessä kahtatoista alettiin peiliin katsominen. Kamarin pöydälle oli asetettu peili, sen molemmille puolille kynttilä. Toinen peili asetettiin toista vastaan, ja nuoret kävivät yksitellen katsomassa siihen. Sanottiin, että 10 minuuttia liikkumatta tuijotettuaan peiliin varmasti näki tulevan puolisonsa.

Halukkaitten tuijotettua peiliin seurasi tavallisesti lautasten nostaminen. Useita lautasia pantiin pöydälle nurin, ja kunkin niiden alle erivärinen lanka. Yksitellen käytiin lautasia nostamassa. Joka langalla oli oma merkityksensä. Musta ennusti kuolemaa, punainen rikastumista, sininen uskollista ystävää ja keltainen aviotonta lasta.

- Pomarkku 1935

Iloa vai surua tulossa? Virkeyttä koko vuodeksi
Asetetaan 9 lautaista kumoon pöydälle, joiden alle asetetaan leipä, avain, rahaa, sormus, nukke, punainen lanka, musta lanka, valkea lanka ja yksi jätetään tyhjäksi. Tällä leikillä kysytään, eli ennustetaan alkavan uudenvuoden tapahtumia. Lautasia nostetaan kolme eri kertaa ja kunkin nostamisen välillä tavarat sekoitetaan ilman että nostaja on näkemässä.
Selitys: leipä merkitsee huoletonta toimeentuloa, avain hyvää hallitusta, raha rikkautta, sormus kihlausta, nukke saapuvia pienokaisia, punainen lanka iloa, musta lanka surua, valkea lanka kuolemaa - ja tyhjä ei mitään erikoista.
 

- Kuusankoski 1935

Ken ensimmäisenä ehti kirjoittamaan uuden vuosiluvun heti, kun kello oli lyönyt kaksitoista, oli koko vuoden vikkelin ja ketterin koko talossa.
 

- Ulvila 1935

Jos uudenvuodenpäivänä nukkuu, nukuttaa koko sinä vuonna, mutta jos sen päivän aamuna nousee aikaiseen ja on virkkuna koko päivän, on koko sen vuoden virkku.

- Koskenpää 1923

Loppiaiseen asti huvitellaan Muutto vai naimisiinmeno tullevana vuonna?
Töihin ei kukaan ryhtynyt ennen uutta vuotta, mutta useimmin pidettiin pyhää loppiaiseen saakka. Illoin kerääntyivät kylän kaikki väet yhteen vuorotellen joka taloon huvittelemaan itseään leikeillä ja tanssilla. Myös oli tapana käydä suurissa joukoissa "joulumuijina", joilla kai tahdottiin kuvata itämaan tietäjiä. Sitä varten olivat toiset tuottaneet kaupungista siihen tarkoitukseen valmistettuja naamareita, ja muuten puki jokainen miten parhaiten taisi, koettaen parhaan mukaan esiintyä tuntemattomana.
 

- Pusula 1924

Uudenvuoden aattoehtoona kun kenkänsä heittää tuvan perältä ovensuuhun, niin mihin päin kärki menee, sinne päin joutuu itsekin muuttamaan. Se oli tavallisesti nuorten koetus, jotka muuttivat olinpaikkaa, toiset palvelijana, toiset naimisen kautta.
 

- Nousiainen 1936

Aattoiltana otettiin oikeasta jalasta saapas ja heitettiin jalkojen välistä ovea kohti. Jos kärki sattui ovea kohti, tiesi että ei ollut siinä paikassa seuraavana uutenavuotena.

- Karjalohja 1935

Nuoret käyvät sioilta kysymässä: "Joudunko naimisiin?" potkaisemalla kolmasti lätin oveen. Jos sika röhähtää, niin joutuu sinä vuonna, muuten ei.

- Asikkala 1928

Tinan valaminen Enteiden kuunteleminen uudenvuodenyönä
Uudenvuodenyö vietettiin, kuten jouluyökin, kokonaan valvomalla. Silloin tehtiin kaikenmoisia taikoja, joilla koetettiin saada selville tulevan vuoden tapahtumia. Tinan valaminen oli niistä tärkeimpiä. Ensin valettiin aina talon haltialle, sitten isännälle ja emännälle, jonka jälkeen muille ikänsä mukaan. Valaessa syntynyt tinanpalanen asetettiin sitten seinää vasten siten, että syntyi kuvio, josta ennustettiin. Jos siinä oli pikarin muotoinen syvennys, tiesi se kuolemaa. Jos taas oli siinä sellaista pehmeää sammalen tapaista reunoilla, ennusti se omistajalleen rikkautta.
 

- Pusula 1924

Alkoi tiedustelu tulevan vuoden tapahtumista. Tinan valaminen oli päätiedustelukeino. Jokainen valoi itselleen tinakappaleen. Jos siitä tuli nuolen muotoinen, niin se ennusti hyvää metsästysvuotta. Jos taas tuli eläimen muoto, ennusti se karjan menestystä.

- Elimäki 1924

Jos uudenvuodenyönä kynttilän valossa täyttää lasin vedellä ja asettaa lasin pohjaan vihkisormuksen, niin se mitä ilmestyy sormuksen keskelle, sellaista tulee tapahtumaan.

- Pori 1936

Aattona valvottiin aina kahteentoista asti. Sitten koko ilta tehtiin taikoja. Sellaisia oli tinanvalanta. Tina sulatettiin jossain kauhassa. Sulaneena se kaadettiin kylmään veteen, jossa siitä muodostui jokin kuvio. Kun sitä katsoi lampun valossa, niin varjon kuva ennusti jotain kuluvana vuonna tapahtuvaa.

- Lieto 1935

Jännittävä taika oli myös kuunteleminen uudenvuodenyönä, muutetun huoneen katolla. Piti mennä sellaisen rakennuksen katolle, joka oli kolme kertaa muutettu paikasta toiseen. Jos siellä toivoo jotain asiaa, niin se sinä vuonna toteutuu, tai voi kuulla tulevia tapahtumia.
Sitten myöskin tienhaarassa kuunteleminen. Kun menee sellaiseen tienhaaraan, jossa on neljälle päin kulkevaa eri tietä, kello 12. Sitten huutaa, että tahdon nähdä ja kuulla. Silloin voi kuulla valitusta, joka tietää sairautta; voi kuulla lapsen itkevän, joka tietää lapsen saamista. Siinä voi nähdä tulevan miehensä ja kaikkea, mitä vain haluaa nähdä. Mutta mukana ei saa olla ketään kuuntelemassa, vaan aivan yksin
 

- Merikarvia 1935

Uudenvuoden yönä oltiin kaivon kannella kruunatun kapan päällä istumassa ja kuulustelemassa. Kukaan ei saanut puhua mitään. Jos vaan puhui, niin ei kuulunut.
Kerran yksi Manninen siinä istuissaan oli kuullut järven toiselta puolen jostain talosta viulunsoittoa ja aivan kuin jotain häämenoa. Toisesta talosta hän taas kuuli naulojen hakkaamista. Ja kävi niin kuin hän oli kuullut.

- Kankaanpää 1935

 

Uudenvuoden yönä oltiin kaivon kannella kruunatun kapan päällä istumassa ja kuulustelemassa. Kukaan ei saanut puhua mitään. Jos vaan puhui, niin ei kuulunut.
Kerran yksi Manninen siinä istuissaan oli kuullut järven toiselta puolen jostain talosta viulunsoittoa ja aivan kuin jotain häämenoa. Toisesta talosta hän taas kuuli naulojen hakkaamista. Ja kävi niin kuin hän oli kuullut.

- Kankaanpää 1935

Sulhasia tiedossa Jouluaatosta loppiaiseen
Uudenvuoden yöksi pannaan sukkaan valettu tina, ja kuka sitten yöllä tulee ensiksi unissa vastaan, on sulhanen.
 

- Laitila 1910

Uudenvuodenaattona myöhään illalla mennään halkovajaan, otetaan sylys halkoja ilman laskematta niitä, niin paljon kuin syliin vain mahtuu. Tuodaan puut sitten sisälle ja lasketaan. Jos niitä on parillinen luku, niin joutuu sinä vuonna naimisiin.

- Kankaanpää 1935

Kun uutenavuotena valettiin tinaa, niin vietiin vesi kolmen tien risteykseen ja kuunneltiin. Jos kuului kilinää, tiesi se häitä. Itku hautajaisia ja kirkonkellot ristiäisiä.

- Ruotsinpyhtää 1944

Aatonaattonhan se joulu loppuu: loppiainen on aina sinä viikonpäivänä, jolloin on joulun ja uulenvualen aatto.
 

- Jaala 1926

 

Nuuttipukit Hiiva-Nuutti lopettaa joulun
Nuuttiajot olivat niitä hauskimpia huvituksia joulun aikoina. Joku hyvällä puhelahjalla varustettu mies puettiin erikoiseksi nuuttimieheksi ja sitten lähdettiin ajamaan talosta taloon. Ennen kuin ovi avattiin, laulettiin ensin joku repäisevä laulu. Suurella kolinalla he astuivat tupaan ja suoraa päätä painelivat kuopan suulle. Luudalla he ensin sen lakaisivat ja sitten ottivat sieltä tynnörin ja oluen juominen alkoi. Välistä otettiin tynnöri mukaankin ja erikoisissa puisissa astioissa kuletettiin myös viinaa. Myös olkitulitusta käytettiin: sytytettiin olkilyhteitä tiellä ja siitä hevosen piti mennä nopeasti läpi.
 

- Orimattila 1935

Loppiainen on viimeinen joulunpyhä, mutta Hiiva-Nuutti se on, joka joulun lopullisesti vie. Sanotaan, että Nuutin nuppi on joulun loppu. Sitten alkaakin härkäviikot ja läpileivät.
 

- Loimaa 1935